29.05.2011
Myllytontin raja

Tämä näennäisen rauhaisa näkymä on aikoinaan ollut katkeran kiistan näyttämö. Rajariita ei tosin enää ole ajankohtainen koska entinen mylly kuuluu nyt Petäys-tilan tonttiin.

Oikealla on entinen Hiirikosken mylly eli Niemen mylly. Vasemmalla on ensin Petäys-tilan sauna ja sen takana saman maatilan asuinrakennus.

Vaan mistä kulkee maatilan tontin ja myllyn tontin välinen raja?

Voisi ajatella että raja kulkee saunan oikeanpuoleisen seinustan vieressä kulkevan ojan mukaisesti myllyn lasku-uomaan jokseenkin kohtisuoraan. Tällöin se sivuuttaa myllyn seinän varsin läheltä ; siitä ei esim. hevosen kanssa pystyisi kulkemaan myllyrakennuksen takana olevaan saareen myllyn tontin puitteissa.

Myllytontin rajasta oli kuitenkin toinenkin muistinvarainen näkemys. Sen mukaan raja kulkee melko läheltä kuvan taustalla hiukan näkyvän Petäys-tilan asuinrakennuksen nurkkaa. Tämän tulkinnan mukaan noin puolet Petäys-tilan saunarakennuksesta olisi ollut myllyn tontilla.

Vanhojen karttojen mukaan kiistaa on vaikea ratkaista koska ne eivät ole niin tarkkoja. Ratkaisevaa on rajapyykkien sijainti. Eräiden henkilöiden vaaliman perimätiedon mukaan saunan takana olevissa marjapuskissa olisi ollut rajapyykki. Ja kieltämättä siellä näkyykin jotakin kiviä silloin kun pensaissa ei ole lehtiä. Rajapyykin paikka oli kuitenkin epäselvä ja kiistanalainen. Muistaakseni isä kertoi että oikeudessa väitettiin että rajapyykkiä on tahallaan siirretty.

Paappani Salamon on pahoinpidelty vanhana miehenä (oikeudenkäyntipöytäkirjan mukaan) ja isäni Veikko sekä isän sisar Sanelma ovat olleet vankilassa tämän rajakiistan johdosta.

Tila lie alunperin perustettu yhteismaalle myllyn kylkeen ja raja-asioita ei ehkä silloin pidetty niin kovin kriittisinä. Paappa Salamon lie aiemmin ollut osakkaana myllyssä ja toimi siellä myllärinäkin joskus nuorena miehenä.

Rajariita on käsittääkseni puhjennut 1960-luvun alkupuolella kun eräs henkilö halusi harjoittaa paikalla puiden sahausta sen lisäksi että myllyrakennuksessa ja maatilalla on toimintaa. Luullakseni hän kaipasi saareen tavarankuljetukseen esim. hevoskärryille tai traktorille sopivan kulkutien myllytontin puitteissa.

Paikalla oli aiemmin ahtaampaa kuin miltä siellä nykyisin näyttää. Pärehöylä oli kesällä käytössä myllyn kyljessä (oikealla) ja sitä varten tarvittiin varastotilaa. Pärehöylä on sittemmin purettu pois. Petäys-tilasta on palanut noin puolet navetta-talli-rakennuksesta, kanalaa ei enää ole, karja on hävitetty ja ulos varastoitua tavaraa on vähemmän kuin myllyn ja maatilan kulta-aikoina.

Syyttömänä isäni Veikko katsoi kuitenkin "linnassa" olleensa tämän asian johdosta. Olin silloin lapsi, mutta muistan sen ajan. Tosin Veikko ei ollut linnassa ensimmäistä kertaa ja se aiempi linnatuomio tuli aiheesta, väkijuoman myynnistä ja virkavallan vastustamisesta. Isä oli kiivas mies ja poliissille hiukan allerginen. Pahoin pelkään että hän kiivaalla käytöksellään antoi syyllisen vaikutelman silloinkin kun oli oikeasti syytön.

Sopinee mainita että eräs myllyn osakkaista halusi joskus 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa rakentaa pienen lomamökin myllytonttiin kuuluneeseen saareen. Paappani Salamon pisti tilan isäntänä kuitenkin hanttiin niin että hanke kariutui. Liekö Salamonilla ollut liian hyvässä muistissa se miten hänet jo vanhana miehenä hakattiin rajariidan yhteydessä. Paappa Salamon ei kuitenkaan halunnut ikkunansa taakse mitään kukkashortseissa kekkaloivaa kekkulia. Ja aika ahdashan se saari oikeasti on rakennuspaikaksi.

Sisältö

ALKU