19.05.2011
Willin Lännen revolveri

Colt Navy vuoden 1851 mallia oli maineikas mustaruutiajan käsiaseiden pioneeri. Tämä tosin ei ole alkuperäinen, vaan uusi kopio jonka on tehnyt italialainen Pietta.

Kaliiperi on .36 eli aika pieni mustaruutiaseeseen. Isompireikäisinäkin näitä tosin tehtiin (olikohan .45?). Tulivoimaa tuossa pienessäkin pakkauksessa oli aikoinaan melkoinen määrä sillä yleensä aseet olivat kertalaukeavia ja suustaladattavia.

Alunperin tarkoitettu laivaston käsiaseeksi kuten nimi "Navy" vihjaa. Siitä tuli kuitenkin nopeasti yleinen näky kuivalla maalla, Lännen lehmipoikien lanteilla ja maajussien känsäisissä kourissa. En tiedä kesytettiinkö Villi Länsi tällä reukulla vai tehtiinko se vaan entistäkin villimmäksi.

Tällainen revolveri ei käytä patruunoita. Mustaruuti ja kuulat ladataan suoraan rullaan se etuosasta. Perkussionallit asetetaan vielä omille paikoilleen rullan takaosaan ennen ampumista.

Näitä revolvereita ladattaessa on muistettava sellainen vaara että useampi kammio saattaa ammuttaessa laueta samanaikaisesti. Sellainen olisi vaarallista sekä aseelle että ampujalle.

Kuula ei sulje kammion etupäätä täysin tiiviiksi. Siksi kuulat on vielä lopuksi hyvä päällystää vaseliinilla (esim. apteekista saatavaa lääkeruiskua käyttäen) niin että yhden kammion laukeamisesta aiheutuva kipinä ei voi laukaista rullan muiden kammioiden ruutipanoksia.

Colt Navy 1851 ei ole rakenteeltaan kovinkaan jäykkä, eikä se sikäli ole aivan ihanteellinen ammuttava, mutta se on kaunis kuin sika pienenä.

Valitettavasti vain mustaruutiammunta on likaista puuhaa, rikki haisee ja noki lentää. Mustaruuti pilaa kauniit metallipinnat helposti. Korroosio ei ole hauskaa vaikka korruptiosta kuuleekin valitettavan enemmän.

Iskuvasara toimii myös takatähtäimenä. Rullassa on komeat laivastoaiheiset kaiverrukset. Rullassa on mm. seuraava teksti: ENGAGED 16 MAY 1843 ; silloin ilmeisesti on käyty merkittävä meritaistelu jonka laivaston miesten haluttiin muistavan.

Engraved by WL Ormsby New York

Moni länkisäärinen lehmipoika, pattipolvinen hevosvaras ja umpikiero pokerihai on tehnyt viimeisen erehdyksensä jommalla-kummalla puolella tällaisen aseen piipun business-endiä.

Olen viihdyttänyt itseäni ajatellen että paappani Salamon on voinut nähdä tällaisia työskennellessään Amerikassa 1900-luvun alkuvuosina.

Mutta pieni se kuitenkin on meikäläisen käteen.

Unelma olisi raskas Colt Dragoon, jota ei ole edes tarkoitettu jalkamiehelle. Se on tehty ratsuväelle, joten sitä suunniteltaessa ei ole tarvinnut pitää mielessä kaikkia ravunsyöttejä ja riisitautisia.

Sisältö

ALKU