Armi ( Kalliokoski / Petäys / Peltola ) teki suurimman elämäntyönsä Jalasjärven Alavallissa jossa hän opetti kansakoulun, myöhemmin peruskoulun, kahta ensimmäistä luokkaa.
Opettajan uransa aluksi Armi kuitenkin opetti lyhyen aikaa Kauhajoen Kosken koululla. Siitä kertoo äidin jäämistöstä löytynyt Ilkka-lehden juttu 19.01.1957
Minä olin tuossa vaiheessa vielä margariinipaketissa kaupan hyllyllä. Vai olisinko ollut voipaketissa, en muista varmasti, mutta voita täällä enemmän käytettiin.
Kosken koulu muuttui pian 3-opettajaisesta 2-opettajaiseksi ja nuori Armi lähti pois että pariskunta voi jatkaa yhdessä. Hän olisi mielellään jäänyt Kosken koululle, mutta ilmeisesti jatko löytyi pian Alavallista.
Alavalli oli äidille aluksi vähän outo paikka ja ehkä syrjäisen tuntuinen. Alavallissa ihmisillä oli myös kummallisia nimiä, kuten Kuuppelomäki, kuin haukkumanimi!
Kotipitäjässään Ilmajoella äiti kävi kansakoulun lisäksi kansanopistoa. Sodan loppuessa Armi oli noin 15-vuotias. Perheen tilanne oli vaikea sodan jälkeen. Armin isä tuli rintamalta sairaana, löysi lohtua pullosta ja kuoli melko pian.
Lapsia perheessä oli runsaasti ja näiden hoitaminen lankesi kuin luonnostaan vanhimmalle tyttärelle. Lisäksi oli tietysti maatilan työt. Armin äiti Tyyne olisi suonut että Armi olisi jatkanut kotona Koskenkorvan Karjalankylässä hänen apunaan koska tekemistä siellä riitti.
Armi pyrki kuitenkin itsenäiseen ammattiin ja naiselle kansakoulunopettaja oli noissa oloissa eräs niitä harvoja vaihtoehtoja.
Niinpä Armi hakeutui opiskelemaan Seminaarin jossa koulutettiin kansakoulunopettajia. Tytön tie vei hänet Pohjois-Suomeen, Raaheen ja Tornioon. Sieltä hänellä oli paljon muistoja. Koulutien kadut jotka eivät unholaan jää.
Seminaariajoilta oli varmaankin peräisin äidin jonkinasteinen lapinhulluus. Me lapset saimme varhain oppia että järvi Inarin niin syvä on kuin pitkäkin yms. lapinromantiikkaa. Seminaarin laulukirja meitä valisti ja opasti. Mutta kyllä saisivat lapinmiehet opetella tekemään parempia köysiä niin että köydet eivät siellä alvariinsa katkeilisi.
Junamatkat kodin ja opiskelupaikan välillä olivat tuolloin hurjempia kuin nykyisin. Matkustajat saivat tuta höyryveturin savua ja nokea.
Äiti kävi joskus myös Torniosta Ruotsin puolella tyttöporukassa. Hänellä oli seminaariaikanaan rajapassi joka on minulla tallessa. Ruotsinmatkalta äiti kertoi myös kauhukertomuksen : Hämärässä täytyi juosta joen yli junalle rakennetulla sillalla, harvassa olevien ratapölkkyjen päällä, vaarallista urheilua.
Monelle nassikalle on Armi ehtinyt opettaa lukemista, kirjoitusta ja laskentoa opettajan uransa aikana noin vuosina 1956 - 1990. Kaunokirjoituskirjaimet ovat ehtineet muuttua sen uran aikana. Vanhemmille koululaisille on Armi opettanut Alavallissa ainakin jonkin verran kirjallisuutta.
Monen pienen lapsirukan ihmeelliset kertomukset Armi ehti kuunnella. Armin mukaan on melko tavallista että pienet koululaiset kertovat aivan kummallisia tarinoita, kuin UFO-juttuja, ja ilmeisesti uskovat niihin itse ihan satana. Vähän vartuttuaan he yleensä pääsevät eroon ihmeiden jutustelustaan, eivätkä niitä satuiluja enää edes muista.
Siellä kaukana ruokailevan luokan perällä Armi seisoo, tosin pää puuttuu lehden kuvasta, joka lie aiheuttanut naureskelua Kalliokosken perheessä Ilmajoen Koskenkorvan Karjalankylässä.