Vanhalla tilalla on sentään jotakin ihan vasiten (tahallaan) koristeellistakin. Kaikki ei ole yksinkertaisinta mahdollista tai harmaantunutta vanhaa lautaa.
Vasemmanpuoleinen koristekuvio esiintyy useissa kalusteissa, talon uusimman ja kauneimman näköisessä sängyssä, kampauspöydässä ja pienehkössä kaapissa (joka ei ole minun).
Nuo kalusteet ovat osittain vanerirakenteisia, mutta ehjiä ja siistejä. Voisi veikata että ne ovat alunperin olleet talon emännän huonekaluja, peräisin ehkä 1940- tai 1950- luvulta?
Me asuimme lapsuuteni aikaan kesällä tilan pienessä kamarissa jossa olivat nämä huonekalut, mahdollisesti talon emännän huone joka myöhemmin oli siirtynyt talon tyttären, Sanelman, käyttöön.
Minä hahmotin tuon koristekuvion tuolloin "härän pääksi" jossa messinkinaulat olivat silmien paikalla. Sillähän on selvästi sarvet! Oikeasti tuo taitaa kuitenkin kuvata jonkinlaista kukkakimppua?
Oikeanpuoleinen koristekuvio on erään vanhan sängyn päädyssä, kuin 6-puolainen kärrynpyörä (mutta se on liian vähän puolia kärrynpyörään?). Sille en osaa ajatella mitään muuta hyvää esikuvaa. Ehkä se on vain eräs neutraali koriste.
Erikoisen merkityksen sensijaan olen valmis väittämään renginlipastojen yläosassa olevalle koristelulle.
Nähdäkseni renginlipaston yläosa kuvaa aurinkoa ja sen päivittäistä rataa taivaalla. Vasemmalla aurinko nousee horisontin yläpuolelle idän puolelta ja oikealla auringon laskee lännen suunnalle.
Varsinaisia renkejä en usko pienessä talossa liiemmin olleen, mutta muutamia vanhoja renginlipastoja löytyy. Vasemmalla kuvattu, osittain ruskeaksi maalattu, on ollut isä-Veikon käytössä.
Erään renginlipaston jäänteet olen pelastanut työkaluvajasta. Se oli jo mennyt melko ikävän näköiseksi.
Tuon työkaluvajan renginlipaston olen hionut, petsannut antiikkipetsillä ja lakannut huonekalulakalla. Puussa olevia tummuneita kohtia ei saanut hiomalla pois, joten petsaus pelasti paljon ulkonäköä.
Pientä korjailua olen tehnyt messinkinauloin, mutta mm. kaapin ovet puuttuvat. Ovet siinä luultavasti on ollut, päätellen sarananjäljistä. Olisi siinä vielä pientä laittamista. Kunnollista maalipintaa siinä ei ehkä ole koskaan ollut?
Työkaluvajan renginlipasto on reissussa rähjääntynyt, eikä "auringon" kuva ole siinä niin selvä, mutta se on hyvin samantapainen kuin isän vinttikamarin renginlipasto. Se on aikoinaan saattanut olla jonkin isän veljen käytössä ja siirtynyt työkaluvajaan tämän kuoltua?
Ajattelen että renginlipastojen yläosan kuvio symboloi "rengin" päivittäistä elämää. Ja jonkinlaisia renkejähän me olemme kaikki.
Aamulla aurinko nousee ja saavuttaa päivällä lakipisteensä laskeakseen illalla taas horisontiin. Lipaston yläosan kaari kuvaa mielestäni auringon taivaalle päivän kuluessa piirtämää kaarta.
Veikko-isän vinttikamarin sängyn päädyn koriste on aika erikoinen, lievästi sanoen mahtipontinen tuossa muuten niin karussa ympäristössä.
Sangyn päädyn koristetta on korjattu murtuman jäljiltä (vasen "siipi"). Jalkopään koriste on sentään maltillisempi, kuva oikealla.
Veikon käytössä ollut sänky vaikuttaa hyvin vanhalta vaikka päädyn koriste muistuttaakin avaruusajan rakettimuotoilua.
Tämä Veikon vanha päästävedettävä sänky saattaa hyvinkin olla peräisin esim. Salamonin vanhemmilta.
Sanelman sivustavedettävä sänky näyttää silti arvokkaammalta.
Sanelman sängyn keskiosassa on hieno nousevaa tai laskevaa aurinkoa esittävä kohokuvio.
Uskaltaisiko arvata että kyseessä on nouseva aurinko, sillä nuoli sen yläpuolella osoittaa ylös;-) Maata mennessä on hyvä pitää mielessä että aamulla täytyy kuitenkin nousta aikaisin ylös sillä karja odottaa palvelua.
Tuollaistapa koristetta ei ihan joka jamppa tee. Aurinko on siis taustasta kohollaan, ei siihen kaiverrettuna.
Tuvan keskeinen huonekalu on korkea klaffikaappi.
Kaappi on oikeasti 2-osainen vaikka se on yrittetty saada näyttämään yhtenäiseltä pinoamallla osat päällekkäin.
Pintakäsittely on uusittu sitten minun lapsuusvuosieni. Se teki vaikutuksen alavallilaiseen Mauno Kalakoskeen joten oletettavasti se on hyvin tehty.
Klaffikaappiin kertyi isän aikana kaikenlaista sekalaista pientä roinaa.
... ja niin näkyy kertyvän minunkin aikanani.
Pieni nuppikin osasi joskus ennenvanhaan olla koristeellinen.
Ihmisten, jotka ovat tehneet näin koristeellisia "heloja", on täytynyt olla ylpeitä työstään.
Myös kamarin klaffilipastossa on "ylimääräistä" koristelua.
Ennen tässä lipastossa säilytettiin arvokkaammat esineet, arvattavasti siksi että se oli eräs harvoista lukittavista kaapeista.
Lukot on jo tosin avainten puutteessa murrettu, perikunnan toimesta, joten niistä ei enää paljon ole iloa.
Tässä kaapissa Veikko säilytti mm. taskuasettaan, .25 kaliiperista automaattia. Ennen tavallinenkin ihminen pystyi vielä hankkimaan luvallisen taskuaseen. Ei pysty enää, siis luvallisesti.
Ja olihan täällä lapsuudessani myös vanhoja venäjänvallan aikaisia kolikoita jotka minä - häpeä tunnustaa - pöllin haltuuni jo nuorena poikana. Minun maailmalle lähtöni jälkeen ne lienee myyty keräilijöille. Arvoa niillä tuskin paljoakaan oli. Itse en ole niistä hyötynyt taloudellisesti yhtään mitään.
Kampauspöytä on säilynyt siistinä. Voisiko tuo olla peräti jonkinlainen Helga-emännälle annettu häälahja, voisiko olla niin vanha, ei kai?