Loppu tulee

Edellinen Seuraava

Tämän rykäisyn myötä katson pääseväni Suomi-sarjan lehtien loppuun, tusina numeroita #49 ... #60. Tätä edellistä tusinaa selailtiin jutussa 145.

Jonkinlaiselta sairaudelta tai vaivalta tämä osaprojekti on tuntunut, mutta numeromagia ei vielä ole lopullisesti imaissut minua hyytävään syleilyynsä. 007, 911, 666 ja mitä näitä ikimuistoisia numeroita onkaan. Vaikka olen kyllä oikeastaan sitä mieltä että juutalaisten "pedon luvun" pitäisi olla edes pariton tai mieluummin jaoton alkuluku.

Lehtien kuvaaminen pokkarin salamalla on ollut eräänlainen haaste. Olen pyrkinyt tekemään tekstiä sisältävistä kuvista melko taloudellisia. Kiiltäväpintaista paperia ei voi salaman kanssa kuvata kohtisuoraan heijastuksen vuoksi. Kuvat täytyy ottaa viistosti paperin pintaan nähden. Kuvissakin muodot väistämättä jonkin verran vääristyvät viistoon kuvattaessa.

Lopputulos voi olla ... hmmm ... mielenkiintoinen jos lehden kuva on tavallaan viistossa toisesta suunnasta kuin minun siitä ottamani lähikuva. Mutta perspektiiviähän kenenkään Valtion Rautateillä työskennelleen ei voi vaatia hallitsevan, koska VR:llä ei sellaista ole, eikä edes saa olla!

Varsinaista taiteellista vaikutelmaa ei ole tavoiteltu. Tavoite on ollut vain napsaista visuaalinen tai tekstuaalinen namupala sieltä ja toinen täältä. Eipä sitä lehteä kai kukaan silmiään liikuttamatta ja aina tarkasti kohtisuorassa paperiin nähden lue, joten koen uskaliaan tekoni oikeutetuksi.

#49, Daimler Limousine, 2006, Casino Royale

#50, MP Lafer, 1979, Moonraker

#51, Range Rover Sport, 2006, Casino Royale

#52, Ford GT 40, 2002, Die Another Day

#53, Renault 11, 1985, A View To a Kill

#54, Chevrolet Impala, 1973, Live And Let Die

#55, Dodge Monaco, 1985, A View To a Kill

#56, Toyota Crown, 1967, You Only Live Twice

#57, Ford Fairlane Skyliner, 1965, Thunderball

#58, Aston Martin DBS V12, 2008, Quantum of Solace

#59, Hispano-Suiza, 1979, Moonraker

#60, Ford Ka, 2008, Quantum of Solace


Niin mutta lopun jälkeen tulee tietysti taas uusi alku. Hätiä mitiä!


Lopusta puheen ollen, toki jo pian 54-vuotiaana ja työttömänä henkilönä tiedostan etten selviä elämästä hengissä, mutta ainakin muutamia vuosia uskon vielä sinnitteleväni tavalla tai toisella. Suoraan sanoen olen ollut aika kusessa velkojeni kanssa tulojen romahtaessa, mutta uskon selviytyväni veloista myymällä n. 2 ha rekisteritilan Etelä-Pohjanmaalta. Sitten vaan sinnittelen sitkeänä sissinä päivä kerrallaan eteenpäin.

Sori vaan Salamoni-paappa siellä pilven reunalla. Kukkula-tila - jonka edestä elit ja taistelit - se lähtee nyt. Pojanpoikasi jonka syntymän kunniaksi lopetit tupakoinnin 76 vuotiaana, lähes 15 vuotta ennen paremmille heinämaille siirtymistäsi, ei pysty edes Kukkulaa pitämään. Se on minulle häpeäksi. Lupaan silti että saappaat jalassa täältä vielä itsekin poistun.

Näiden JBA-sivujen rakentaminen on ollut elämäni hienoimpia elämyksiä. Koen tämän työn tärkeäksi niin keskeneräinen kuin se onkin. Sivustossa on edelleen puutteita, mutta on myös joitakin ansioita, enkä kadu ainoaakaan päivää jonka olen tähän työhön käyttänyt. Web-hotelli on maksettu ... [päivitetty tieto] ... vuoden 2015 joulukuun 28. päivään saakka, joten ainakin sinne saakka näiden JBA-sivujen pitäisi olla yleisön käytettävissä.