Uusi kymppi täynnä

Edellinen Seuraava

#111   Ford Thunderbird

Elämä on kesällä jatkunut ja maistunut ajoittain makoisaltakin. Eräs virstanpylväs on se että kymmenen uutta enkkumallia tuli jälleen täyteen mallin #120 myötä.

Niinpä nyt on melkein moraalinen velvollisuus suorittaa pieni katselmus näihin kymmeneen keräilysarjan pienoismalliin. Tätä edellistä kymmenen mallin rypästä #101 ... #110 on tarkasteltu jutussa 110.

#112   Merceds-Benz 220

James Bondin Autokokoelman pienoismallien neljäs sukupolvi on käynnistynyt.

Aivan puhtaalta pöydältä ei siis lähdetä liikeelle. Ei voi sanoa että JBA olisi enää tässä vaiheessa kuin tabula rasa. Sillä on jo historia. Sen tauluun on jo piirretty yhtä jos toistakin.

#113   VAZ-2106

Pienoismallien rakentajat ovat jo aiemmin ehtineet poimia Bond-leffojen ajokalustosta mieluisimpansa. Onko siis niin että vain rääppehiä on nyt jäljellä, kuin Matti Myöhäiselle pitopöydässä?

Onko pitopöydässä enää vain tähteitä, pieniä käppyräisiä leivänkannikoita, luita myöten kaluttuja savulohen jäännöksiä, pohjaan asti kravattua perunalootaa, palan paineheksi vajaa lasillinen lämmennyttä, sakkaista, hiivaista kotikaljaa kulhon pohjalta?

#114   Austin FX4

Ehkä ei sentään tilanne ole niin hälyttävä. Vielä on pöydässä kystä kyllä.

Uudemmat mallit ovat kuitenkin jonkinlaista täydennystä aiempiin nähden, aukkojen paikkailua. Enkä voi välttyä vaikutelmalta että nämä 10 ovat aika sekalaista seurakuntaa. Yhteistä säveltä niiden on vaikea löytää.

#115   Austin A55 Cambridge Mark II

Mallien esittämisessä näillä galleriasivuilla yritän olla säännöllisen epäsäännöllinen. Break the pattern, siinä tunnuslauseeni. Olen kuin maanalaista elämää elävä salainen agentti vihamielisellä alueella. Elän ennalta-arvaamattomalla tavalla, koska maan alle painuneelle agentille tapoihinsa kangistuminen koituu turmioksi.

#116   Lada Niva

Koskaan ei voi olla liian varovainen. Jos yövyt kaksi yötä peräkkäin samassa paikassa, niin toisena yönä vihollisesi voi jo tietää missä nukut aamuyöllä kello puoli neljältä kun elintoimintosi ovat hitaimmillaan. Elinajan odotusarvosi lyhenee dramaattisesti. Jos kuljet aina samoja reittejä samaan aikaan niin eräänä kauniina päivänä sen reitin varrella onkin karhunraudat, kylkimiina ja kohortin verran tarkka-ampujia kytiksessä.

Kiinnitän kännykkään akun vain kun soitan sillä ja lausun joukon lyhyitä koodisanoja epäselvällä äänellä, koodisanoja jotka eivät välttämättä kuulosta koodisanoilta. Älkää soittako minulle, minä soitan teille. Puhelinnumeroni nimittäin vaihtuu tiuhaan. Eri puolilta käteisellä hanskat kädessä osteltuja anonyymejä Prepaid-liittymiä takaplakkarissa nivaska. Ja tietysti Rambo-puukko survival-välineineen.

Tietokonetta käytän vain sähkömagneettisen säteilyn leviämiseltä suojatussa metallipintaisessa huoneessa jossa ei ole ikkunoita, seinien ja ovien saumat sekä sähköjen läpiviennit ja tuuletuskanavat ovat erikoisesti suojattuja. Ainoa todella turvallinen tietokone on sellainen jota ei ole kytketty verkkoon, joten kryptogrammien kryptausta ja avausta en koskaan tee nettiin kytkettävässä koneessa.

#117   Mercedes-Benz 220S

Kuljen aina tummissa vaatteissa valvontakameroita kartellen. Rutiinini ovat aukottomat. Yllätysten varalta minulla on aina valmiina myös suunnitelmat B ja C. Aina käsineet kädessä etten jätä kompromettoivia sormenjälkiä. Valkaisuainetta käytän usein DNA-jälkien tuhoamiseksi. Syanidipilleri lompakossa. Paljon muuta lompakossa ei sitten olekaan. Tasan ei mitään henkkareita, ei ainakaan oikeita. Niin paitsi eräissä turvataloissa on erilaisia minulle sopivia passeja valmiina ja eri maiden valuuttaa sekä lentolippuja siltä varalta että täytyy vaihtaa maisemaa. Kotitaloudessa tavanomaisista puhdistusaineista kehitän muovailtavia ja hajuttomia muoviräjähteitä alta aikayksikön.

#118   VAZ-2105

Tai sitten ei.

Joka tapauksessa liian herkullinen aihe jätettäväksi käyttämättä tässä yhteydessä.

Koetan näitä kuviakin sijoitella lähes mahdollisimman vaihtelevalla tavalla. Väistämättä paremmista, valokuvauksellisemmista ja helpommin kuvattavista malleista tulee esitettyä enemmän kuvia. Lada Niva on kuitenkin aika huolellisesti tehty malli vaikka tarjoan sille nyt vain 3 uutta kuvaa. Mallin #117 vaaleat laatikot on pinottu pienoismallin eteen ikään kuin kameran kiinteällä salamavalolla kuvaavan kiusaksi.

#119   Lincoln Continental Limousine

#119 on jättiläismäinen kääpiö, pieni 1:43 malli isosta autosta.

Voisi ehkä kysyä mitä järkeä on tehdä pienoismalleja isoista autoista? Voisi myös kysyä mitä mallit oikein ovat. Ne ovat fiktiosta, elokuvasta, tehtyjä pienoismalleja. James Bond on kuvitteellinen hahmo. Elokuvan tapahtumia ei sellaisenaan ole koskaan sattunut. Elokuvan autot ovat monasti jotakin muuta kuin mitä niiden halutaan ajatella olevan.

#120   Mercedes-Benz 450 SEL

Ne eivät ole oikeita. Ne ovat jättiläiskääpiöitä tai kääpiömäisiä jättiläisiä esittäen tapahtumia joita ei koskaan sattunut oikeasti, ei ainakaan mittakaavassa 1:1.

Ne eivät ole suoraan edes Bond-romaaneista.

Niissä ei aina ole figuureja sisällä vaikka elokuvan mukaan tuollaisessa kohtauksesa pitäisi olla. Locque pääsee kuin koira veräjästä mallissa #120 koska hänen ei tarvitse päivystää figuurina pienoismallin sisällä. Rotkokin on kyllä dioraamassa niin pieni että Roger Mooren motiivi potkaista Mersu ja sen mukana Locque rotkoon lienee suhteellisen olematon. Ilmankos näyttää turhautuneelta.

Valittamisen aihetta siis riittää. Miksi dioraamaan ei ole mallinnettu kunnon rotkoa. Dioraaman katselija on rotkon kohdalla eli seisoo siis tyhjän päällä. Haluaako dioraaman suunnittelija heittää asiakkaat rotkoon, sitäkö hän vihjailee? Onko tämä oikeudenmukaista, minä kysyn vaan. Eikö pieni ihminen ole enää turvassa edes pieniä dioraamoja katsellessaan! Eikö elämästä selviä hengissä!


Tähän on käytännöllisesti katsoen pakko liittää kuva erään Rauman kirjaston poistokirjan kannesta vaikka se ei sivun pääteemaan liitykään (mikä tämän sivun kantava ajatus nyt sitten olikaan heh-heh).

Autoihin tämä kuva kuitenkin liittyy. Volsun avaimet Rollssin konepellillä!

Mikä pyhäinhäväistys! Hyi hävetkää! Kirja on dekkari, mutta se ei kelpaa lieventäväksi asianhaaraksi. Kansanauton kuuluu olla eri asia kuin oligarkian auto.

Tuli mieleen vitsi, tai oikeastaan pilapiirros. Siinä suivaantunut tukevahko mies näytti poliisille millainen keulakoriste oli siinä autossa joka roiskutti rapaa hänen päälleen kuraisella tiellä kävellessä. Hän yritti pilakuvassa takkinsa kanssa muodostaa käsillään ja vartaloaan taivuttaen juuri tuon muodon. Siinä joutui arvatenkin poliisin maailmankatsomus kovaan testiin. Kuva ei kerro miten jatkossa kävi, mutta voi arvata. Kuva ehkä kertoo tuhat sanaa mutta ne sanat eivät siihen enää mahtuneet.