Yx neli noll

Edellinen Seuraava

Heinäkuun ensimmäisellä viikolla on todettava että James Bondin Autokokoelma jatkuu ainakin numeroon 140 saakka.

(Otsikossa esiintyvä sana "neli" on Rauman kieltä ja tarkoittaa kokonaislukua 4 eli neljä.)

Edellisessä galleriajutussa ehdin jo hämmästellä Wikipedian listan mallien määrää 135, mutta sittemmin malleja on suunnitelmiin siunaantunut vielä 5 lisää, tosin ilman nimiä.

Enkuissa on ehditty jo numeroon #121 saakka.

Myös uusien mallien numerointi löytyy nyt Wikipedian sivulta malliin #135 saakka. Tosin numerot #136 ... #140 ovat vielä pelkkiä kysymysmerkkejä, mutta eiköhän niille paikoille helpostikin auto löydy. Bond-filmeissä kun on kalustoa niin tuhottomasti.

Uusien mallien tiedot tuntuvat perustuvan listaan saksalaisella sivulla http://www.jamesbondautos.de/Tabelle.htm josta ohessa on näyte. Sielläkään ei kuitenkaan ole tietoja viimeisestä viidestä mallista.

Vanhojen irtonumeroiden tilaussivulla on myös ilmennyt elämää. Malleja voisi siellä nyt tilata aina numeroon #121 saakka.


Jaa-ah, jaa-ah.

Mitä me tästä kaikesta ajatella?

Nyt pitäisi sitten vaan hankkia vähän rahaa ja paljon kärsivällisyyttä. Sarjan loppu tuntuu tässä vaiheessa pakenevan kiihtyvällä nopeudella, vaikka olen vuosien ajan panostanut niin paljon sen saavuttamiseen.

Olin hyvin ylpeä joskus vuosia sitten voidessani järjestellä 15 James Bondin Autokokoelman Suomi-sarjan ensimmäistä mallia hyllylle. Se kokoonpano tuntui hipovan täydellisyyttä. Täydellisyys on kuitenkin sittemmin osoittautunut suhteelliseksi käsitteeksi.

Olenpa jo aiemmin uhmakkaasti lyönyt vetoa että sarja jatkuu numeroon #150 saakka, joten mitäpä tässä muuta kuin "Matkaan porosein ... seistä syödä saat ... maja impyen mua odottaa ...", niinkuin äitini luokalla kansakoulussa olen joskus laulanut intomiellä.

"Nimekseni haukansilmä kerran sain ... kymmenen on kotkansulkaa otsallain ...", tähän tapaan kajahti muistaakseni puolestaan eräs intiaanilaulu siellä Alavallissa, Harakkaviidan maisemissa. Ehkä näiden kannustavien lastenlaulujen tunnelmissa löytää lisää voimia uskoa tulevaisuuteen ja jaksaa tarpoa sinnikkäästi eteenpäin.


Nämäkin vanhoista Suomi-sarjan lehdistä kuvatut näytteet osaltaan todistavat että kyllä tämä ristiretki kannattaa ja palkitsee! Sateenkaaren päässä ei ehkä odota kultaämpäri, mutta viileän filosofisella elämänasenteella löydämme matkan tarkoituksen jokaisesta sen askeleesta.