Sarjakuva-Bond

Edellinen Seuraava

Rauman kaupunginkirjaston poistokirjamyynnistä löysin oheisen Wanhat Sarjat no. 18 James Bond -sarjakuvakirjan, ISBN 951-8954-09-7. Hinta 3/5 € koska viisi aikuisten kirjaa sai kolmella eurolla.

"Copyright (©) Gildrose Publications Ltd/Express Newspapers Ltd 1989"

Tekijöiksi mainitaan Ian Fleming ja John McLusky. Suomessa nämä sarjakuvat on julkaissut Kustannus Oy Jalava vuonna 1989. Tekstit on käännetty ruotsin kielestä! Sivuja on noin 169, koko suunnilleen A4, pehmeät kannet.

Sarjakuvakirja sisältää kuusi Bond-tarinaa "kuusikymmentäluvulta", ilmeisesti Bond -kirjoja mukaellen. Vastaaviin elokuviin nähden näissä on eroja, mutta myös paljon tuttua.

Takakannen tekstin mukaan "Tämä on ensimmäinen sarjakuvakirja suomeksi agentti 007:n henkeäsalpaavista seikkailuista."

En ole tiennytkään että tällainenkin on olemassa!

Voi vain arvailla miten paljon vaikutteita piirtäjä on saanyt elokuvista. Väkisinkin 1989 julkaistuun sarjakuvaan ovat vaikuttaneet Bond-elokuvat vaikka sarjakuvat periaatteessa perustuvatkin romaaneihin. Toisaalta kyllä piirtäjä on vetänyt monessa kohdin myös omaa, elokuvasta poikkeavaa linjaa.

Piirretyt romaanit ovat seuraavassa järjestyksessä:

                     Sivuja
Kuuraketti             23  Moonraker
Timantit ovat ikuisia  30  Diamonds Are Forever
007 Istanbulissa       19  From Russia with Love
Tohtori Ei             23  Doctor No
Kultasormi             31  Goldfinger
Elät vain kahdesti     41  You Only Live Twice

Bond-elokuvia ajatellen tässä ovat siis järjestyksessä elokuvat numero 11, 7, 2, 1, 3 ja 5. Pari näistä kuuluu elokuvina 1970-luvulle eikä 1960-luvulle. Bond -kirjoista en paljon tiedä, mutta ymmärtääkseni kirjoista ensimmäinen oli Casino Royale joka tästä puuttuu. Voisi epäillä että elokuvat ovat kuitenkin vaikuttaneet romaanien valintaan.

Sarjakuvat kylläkin muodostavat eräänlaisen jatkumon, ainakin osittain. Esimerkiksi 007 Istanbulissa -tarinan alussa koti-ikävän vaivaama timanttien salakuljettajatar Tiffany Case pakkailee vielä tavaroitaan Bond:in asunnolla.

En ole löytänyt Bond-kirjoja montaakaan, joten onhan tällainen sarjakuvien lueskelu hyvää Bond-yleissivistystä. Sikäli nimittäin jos voisi toivoa että tämä prosessi suppenee kohti jotakin ratkaisua. Jos sarjakuvakin sooloilee elokuvien tapaan niin sitten se vaan lisää hajaannusta ja ristiriitoja.


Vanha uskollinen digikamera Canon PowerShot A400 palvelee edelleen, vaikka kellokalenteri lakkasikin toimimasta huhtikuussa 2012. Nyt kamera kysyy päiväystä ja kellonaikaa aina käynnistettäessä.

Uusia kuvia sillä kuitenkin edelleen saa ja salama toimii. Kamera lie nähnyt päivänvalon vuonna 2004 ja toivottavasti se vielä pari vuotta jaksaa palvella, niin että pääsee viettämään 10-vuotis-taitelija-juhlaansa.

Ehkä tuota pitäisi tituleerata kompaktikameraksi, vaikka eipä se ulkomitoiltaan enää mitenkään erikoisen kompaktilta tunnu, uudempiin verrattuna.Täysin käypä kampe kuitenkin edelleen. On oikeastaan aika hämmästyttävää miten vaatimattomalla kalustolla pystyy tuottamaan hyödyllistä ja käyttökelpoista kuvamateriaalia melkein mistä vaan.

Tottakai uskon että on olemassa parempaakin tekniikkaa, olen tutustunut järjestelmäkameroihin jo 1970-luvulla, mutta pennittömälle kadun miehelle digikameroiden hintahaitarin alapään kalusto on joukko täysipainoisia työkaluja. Seksistisesti voisi letkauttaa että ei välineen koko ratkaise, vaan se miten sitä käyttelee.