Vuoden jako

Tarvitaan likimääräinen menetelmä vuodenaikojen käsittelyyn. Se ei ole tieteellisen täsmällinen, mutta se on silti hyödyksi.

Vuodesta on luonnollista valita 4 erikoista hetkeä : Auringon deklinaation minimi, maksimi ja nollakohdat.

Kevätpäiväntasaus on maaliskuun lopulla, kesäpäivänseisaus kesäkuun lopulla, syyspäiväntasaus syyskuun lopulla ja talvipäivänseisaus joulukuun lopulla.

Nimitys Päiväys Merkitys
Kevätpäiväntasaus noin 21.03. Aurinko nousee keväällä ekvaattorin pohjoispuolelle
Kesäpäivänseisaus noin 21.06. Aurinko on juhannuksen aikaan korkeimmillaan
Syyspäiväntasaus noin 21.09. Aurinko painuu keväällä ekvaattorin eteläpuolelle
Talvipäivänseisaus noin 21.12. Aurinko on joulun aikaan matalimmillaan

Kansanperinnettä soveltaen saadaan näiden keskivälillä olevista ajoista mukavasti 4 erikoista hetkeä lisää jolloin meillä on yhteensä vuoden 8 erikoista hetkeä noin puolentoista kuukauden välein. Nämä hetket voidaan tarvittaessa määrittää auringon avulla täsmällisesti.

Nimitys Noin-päiväys Auringon longitudi Auringon deklinaatio
Kevätpäiväntasaus 21.03.
Vappu toukokuun alku 45° +16.3°
Juhannus 21.06. 90° +23,4°
Elonkorjuu elokuun alku 135° +16.3°
Syyspäiväntasaus 21.09. 180°
Kekri marraskuun alku 225° -16.3°
Joulu 21.12. 270° -23,4°
Talvenselkä helmikuun alku 315° -16.3°

Hiukan omavaltaisesti nimitän tässä talvipäivänseisausta Jouluksi ja kesäpäivänseisausta Juhannukseksi. Kiusaus on myös suuri lyhentää kevät- ja syyspäiväntasaus muotoihin kevät ja syksy.


PÄÄSIVU