Edellinen

15.04.2012

Seuraava

Vanhan Canon PowerShot A400 -pokkarin kellokalenteri tuntuu hajonneen koska kamera kysyy päiväystä aina käynnistettäessä, mutta muuten tuo vanha uskollinen digikamera vielä toimii.

Niinpä kuvituksena on tarjota vanhoja arvokkaita "sketsejä" kirjasta Sundials, R. Newton Mayall & Margaret W. Mayall, jonka alkuperä lie niinkin kaukana kuin vuodessa 1938, vaikka minun nidottu painokseni onkin paljon tuoreempi, Second edition, Second printing, 1989. (Toinen painos on ehkä peräisin vuodelta 1973?)

Nämä Mayall & Mayall -kirjan piirrokset ovat toki meidän kotoisia latitudejamme tuntuvasti eteläisemmille maantieteellisille leveyksille, joten suoraan niitä ei voi Suomessa käyttää.

Noin tyylikkäästi on piirretty aurinkokellojen aika-asteikkoja silloin vanhaan hyvään aikaan. Se on kieltämättä hyvää ja selkeää dokumentointia, josta moni nykyajan CAD-sähläri saisi ottaa oppia?

Aurinkokellot minuakin kiinnostavat, mutta aion kylläkin suunnitella ne Mayall & Mayall:ia nykyaikaisemmilla menetelmillä. Ja lisäksi aion dokumentoida ne kunnolla.

Jotakin pientä olenkin jo aloitellut demo-mielessä. Aurinkokellojen suunnitelmia tulee lisää 3D-malleina ja myös astrolabin stereograafiseen projektioon aion paneutua pikimmiten.

Ihanteellinen aurinkokello, mitä se olisi, täällä Sulo-Suomessamme? Meillä kun valitettavasti on tämä "kesäaika" käytössä lähes koko sen ajan kun Auringosta mitään iloa on, niin täytynee vain nielaista ylpeytensä ja hyväksyä tuo käytännön tosiasia. Jospa aurinkokello sitten suunniteltaisiin näyttämään "keskimääräistä kesäaikaa".

"Keskimääräinen kesäaika", mitä hittoa se tarkoittaa? Se olisi kesäajan käytössä ollessa sellainen likimääräinen Suomen virallinen aika, jota tietylle paikalle suunniteltu aurinkokello näyttäää. Epätarkkuutta aikaan aiheuttaa vain ajantasaus joka ei kesällä ole iso tekijä, muutama minuutti puoleen tai toiseen. Pituusastekorjaus ja kesäaikakorjaus rakennetaan aika-asteikkoon "sisään" ; mitään korjaustaulukkoa ei välttämättä tarvita.

Teknisemmin ilmaisten "keskimääräistä kesäaikaa" Suomessa näyttävä aurinkokello näyttäisi itäisen meridiaanin 45° E paikallista aurinkoaikaa, eli vielä 15° lisää itään meillä vyöhykeaikameridiaanina toimivasta Itä-Euroopan aikameridiaanista 30° E. Kellon aika-asteikko rakennetaan paikkakuntakohtaisesti sellaiseksi että tuo toteutuu. Nämä aurinkokellot ovat siis periaatteessa uniikkikappaleita jotka näyttävät väärin väärällä paikkakunnalla. Ja riittävän oikein oikealla paikkakunnalla!

Sohvaperuna special. Kesämökin aikamessinki (vrt. "aikarauta", kellosta käytetty nimitys). Lomamökin virallinen kesäaika. Tilaa omasi nyt heti! Ilmoitat vain kesämökin koordinaatit sekä ko. seinän suunnan puolen asteen tarkkuudella ja täältä pesee! (vitsi vitsi).

Kukapa sitä aurinkoa viitsii "talviajan" käytössä ollessa ajatella ... Eikä sohvaperunat korjaustaulukoista muutenkaan mitään ymmärrä ...

Eräs "knoppi" vertikaalisessa aurinkokellossa on se atsimuutti johon kellotaulun normaali osoittaa. Siis yleensä sitä seinää vasten kohtisuora suunta, nimittäin sitä seinää johon aurinkokello kiinnitetään. Se täytyy tapauskohtaisesti määrittää melko tarkasti, tai muuten tarvitaan myös hankala hienosäätö jolla vertikaalisen aurinkokellon suunta saadaan korjattua - kiinnitysseinästä poikkeavasti - sen mukaiseksi mille suunnalle aika-asteikko on piirretty.

Hmmmm ... Pitäisikö suunnitella laite joka kiinnitetään pystysuoraan seinään ja jolla voidaan Aurinkoa havaiten määrittää ko. seinän suunta puolen asteen tarkkuudella? ... vai pitäisikö suunnitella laite jonka avulla pystysuoraan seinään voidaan merkitä aurinkokellon aikaviivat esim. tunnin välein? ... Tällaiset olisivat käteviä työkaluja firmalle joka käy tilauksesta mittailemassa ihmisten seiniä ja rakentelemassa niihin aurinkokelloja. Vaikeus on epäilemättä sama kuin yleensäkin : miten kattaa firman menot tehdyistä töistä saatavilla tuloilla. Siinäpä sitä onkin hetkeksi aikaa miettimistä.


Jutut

PÄÄSIVU